Girly girly girly

Todisteita siitä, että olen tehnyt jotain. Kuvaaminen vain on hankalaa tällaisena pimeänä vuodenaikana.

Aloitin tämän neuleen jo hyvin ajoissa, kesällä, vaan jostain syystä neuleinnostus kuitenkin lopahti. Malli on ihana, Joji Locatellin Girly-malli  Joulun lähestyessä tartuin uudestaan puikkoihin ja pian alkoikin jännittäminen langan riittävyydestä. Koska pelkäsin ettei lanka riitä, neuloin hihat kokonaan ainaoikean sijasta osittain myös sileällä. Lanka riitti toiseen vyöhihnaan asti, toinen hihna piti neuloa kaksinkertaisesta Mini Duetista, se oli lähimmäs varastosta löytyvistä langoista joka sopi tämän Luomu-Puffan väriin. Lankaa meni kaksi vyyhtiä, takki painoi 217 grammaa. Puikot oli 3,5 ja koko 2-vuotiaalle. Tämä meni joululahjaksi kummitytölle.

Tykkäsin etenkin tuosta kauluksesta. Nyppyjen neulomisesta on jokunen hetki mutta hyvinhän nekin sujuivat.

J

Antler

Tämä oli nopea projekti, mitä nyt viimeistely antoi odottaa hetken inspiraatiota. Aloitin tämän maaliskuun alussa, muutama päivä ennen retriittiä, ja neuloin loppuun retriitissä. Tähtäsin noin 1-vuotiaan kokoon, veljenpoika on nyt 8 kk ja toivon että on vielä sopiva. Lankana on Regian Tweed 6 ply, ohjetta ohuempi lanka joten jouduin hiukan säätämään. Neuloin takin 2-4 -vuotiaan silmukkaluvun mukaan. Mitat otin 1-vuotiaan kokotaulukosta. Retriitin jälkeen neuloin nappilistan vielä uusiksi sillä huomasin siinä yhden virheen. Nappien ompelu antoi jostain syystä taas odottaa itseään mutta eilen sain itseäni niskasta kiinni ja ompelin somat kissanapit kiinni. Puikkoina oli resorissa 3 mm ja sileässä ja palmikko-osuudessa 3,25 mm pyöröpuikot. Hihat neuloin magic loop -tekniikalla, kaksi yhtä aikaa. Ohje oli simppeli ja tykkään tosi paljon noista palmikoista. Voi olla että neulon tämän vielä joskus uudestaan jossain toisessa koossa. Lankakin oli tosi kiva, sopii mielestäni tosi ihanasti noihin palmikoihin. Tykkään!

Se on valmis, voitteko uskoa?

Nimittäin minun Featherweight cardigan. Olin neulojien herkutteluillassa ja koska kesken ei oikein ollut mitään muuta sopivaa aivotonta neuletta, otin featherweight cardin mukaan. Sain neulottua oikein mukavan pätkän puuduttavaa hihaa samalla jutellen ja herkutellen mukavassa seurassa. Seuraavana päivänä jatkoin hihan parissa, päätin että nyt tämä kutale valmistuu! Ja niinhän se tekikin! Tosin purin toisen hihan joustimen ja otin pienemmät puikot ja tein joustinosan uudelleen. Aluksi siitä tuli tosi löysä ja aiemmin valmistunutta hihaa leveämpi. Puikot oli 3.00, lankana Puffalan Huivi-Puffa. Langan taisin ostaa keväällä 2011 Neuletupareista. Projektin olen aloittanut 2012 kesäkuussa ja tämä on jäänyt useaan otteeseen odottamaan motivaatiota neuloa sileää kolmosen puikoilla. Vaan nyt se on valmis! 133 grammaa lankaa eli totisesti höyhenen keveä villatakki. Ihana, tykkään! Lämmittää ihanasti vaikka onkin ohut. Lankaa jäi vielä reilusti joten jos päähän vaikka pälkähtää neuloa tuota etulirpaketta pidemmäksi on siihen vielä mahdollisuus.

Kuvissa näkyy myös yksi toinen valmistunut työ. Ensimmäinen itsekehrätystä langasta valmistunut työ eli pipo. Kuitu on Lanitium ex Machinan värjäämää blue faced leicesteriä jonka kehräsin ja navajokertasin
kesäkuussa. Lankaa meni 75 grammaa, metrejä noin 95. Tein tämän ihan mutu-tuntumalla. Loin epämääräisen määrän silmukoita, noin 80-90, ja neuloin joustinta 1 oikein 1 nurin noin 8 senttiä. Muutaman sentin jälkeen vain sovitin sopiiko omaan päähän. Joustimen tein puikoilla 3,5, sileän puikoilla 4. Samalla kun siirryin sileään, lisäsin 6 silmukan välein yhden silmukan. Neuloin kunnes pipo tuntui sopivan mittaiselta jonka jälkeen kavensin tasaisin välein. Tykkään, tosi kivan värinen ja raidat menee tosi kivasti. Oli tosi jännää seurata millaista jälkeä tulee itsekehrätystä langasta.

Lopuksi kissaisat terveiet.