Nimittäin minun Featherweight cardigan. Olin neulojien herkutteluillassa ja koska kesken ei oikein ollut mitään muuta sopivaa aivotonta neuletta, otin featherweight cardin mukaan. Sain neulottua oikein mukavan pätkän puuduttavaa hihaa samalla jutellen ja herkutellen mukavassa seurassa. Seuraavana päivänä jatkoin hihan parissa, päätin että nyt tämä kutale valmistuu! Ja niinhän se tekikin! Tosin purin toisen hihan joustimen ja otin pienemmät puikot ja tein joustinosan uudelleen. Aluksi siitä tuli tosi löysä ja aiemmin valmistunutta hihaa leveämpi. Puikot oli 3.00, lankana Puffalan Huivi-Puffa. Langan taisin ostaa keväällä 2011 Neuletupareista. Projektin olen aloittanut
2012 kesäkuussa ja tämä on jäänyt useaan otteeseen odottamaan motivaatiota neuloa sileää kolmosen puikoilla. Vaan nyt se on valmis! 133 grammaa lankaa eli totisesti höyhenen keveä villatakki. Ihana, tykkään! Lämmittää ihanasti vaikka onkin ohut. Lankaa jäi vielä reilusti joten jos päähän vaikka pälkähtää neuloa tuota etulirpaketta pidemmäksi on siihen vielä mahdollisuus.
Kuvissa näkyy myös yksi toinen valmistunut työ. Ensimmäinen itsekehrätystä langasta valmistunut työ eli pipo. Kuitu on Lanitium ex Machinan värjäämää blue faced leicesteriä jonka kehräsin ja navajokertasin
kesäkuussa. Lankaa meni 75 grammaa, metrejä noin 95. Tein tämän ihan mutu-tuntumalla. Loin epämääräisen määrän silmukoita, noin 80-90, ja neuloin joustinta 1 oikein 1 nurin noin 8 senttiä. Muutaman sentin jälkeen vain sovitin sopiiko omaan päähän. Joustimen tein puikoilla 3,5, sileän puikoilla 4. Samalla kun siirryin sileään, lisäsin 6 silmukan välein yhden silmukan. Neuloin kunnes pipo tuntui sopivan mittaiselta jonka jälkeen kavensin tasaisin välein. Tykkään, tosi kivan värinen ja raidat menee tosi kivasti. Oli tosi jännää seurata millaista jälkeä tulee itsekehrätystä langasta.
Lopuksi kissaisat terveiet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti